7. Kun he tiukkasivat häneltä vastausta, hän suoristautui ja sanoi: »Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven.»
8. Hän kumartui taas ja kirjoitti maahan.
9. Jeesuksen sanat kuultuaan he lähtivät pois yksi toisensa jälkeen, vanhimmat ensimmäisinä. Kansan keskelle jäi vain Jeesus ja nainen.
10. Jeesus kohotti päänsä ja kysyi: »Nainen, missä ne kaikki ovat? Eikö kukaan tuominnut sinua?»
11. »Ei, herra», nainen vastasi. Jeesus sanoi: »En tuomitse minäkään. Mene, äläkä enää tee syntiä.»]
12. Jeesus puhui taas kansalle ja sanoi: »Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.»
13. Fariseukset sanoivat hänelle: »Sinä todistat itse itsestäsi, ei sinun todistuksesi ole pätevä.»
14. Jeesus vastasi: »Vaikka minä todistankin itsestäni, todistukseni on pätevä, sillä minä tiedän, mistä olen tullut ja minne menen. Te sitä vastoin ette tiedä, mistä minä tulen ja minne menen.
15. Te tuomitsette niin kuin ihmiset ainakin, minä en tuomitse ketään.
16. Ja jos tuomitsenkin, minun tuomioni on pätevä, sillä minä en ole yksin, vaan kanssani on Isä, joka on minut lähettänyt.
17. Sanotaanhan teidän laissannekin, että kahden todistajan todistus pätee.
18. Minä todistan itsestäni, ja minusta todistaa myös Isä, joka on minut lähettänyt.»
19. »Missä sinun isäsi on?» he kysyivät. Jeesus vastasi: »Te ette tunne minua ettekä Isääni. Jos tuntisitte minut, tuntisitte myös Isäni.»