Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Johannes 12:36-50 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

36. Niin kauan kuin teillä on valo, uskokaa valoon, jotta teistä tulisi valon lapsia.» Tämän sanottuaan Jeesus lähti ja poistui heidän näkyvistään.

37. Vaikka Jeesus oli tehnyt monia tunnustekoja ihmisten nähden, nämä eivät uskoneet häneen.

38. Näin kävi toteen profeetta Jesajan sana:– Herra, kuka uskoi meidän sanomamme?Kenelle ilmaistiin Herran käsivarren voima?

39. He eivät voineet uskoa, sanoohan Jesaja toisessa kohden:

40. – Hän on sokaissut heidän silmänsäja paaduttanut heidän sydämensä,jotta he eivät silmillään näkisieivätkä sydämellään ymmärtäisi,jotta he eivät kääntyisienkä minä parantaisi heitä.

41. Näin Jesaja sanoi, koska oli nähnyt Kristuksen kirkkauden; juuri Kristusta hän sanoillaan tarkoitti.

42. Kaikesta huolimatta monet hallitusmiehistäkin uskoivat Jeesukseen. Fariseusten pelossa he eivät kuitenkaan tunnustaneet sitä, jottei heitä erotettaisi synagogasta.

43. Ihmisten antama kunnia oli heille rakkaampi kuin Jumalan antama.

44. Jeesus huusi kovalla äänellä: »Joka uskoo minuun, ei usko minuun, vaan lähettäjääni.

45. Joka näkee minut, näkee lähettäjäni.

46. Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen.

47. Jos joku ei noudata minun sanojani, vaikka on ne kuullut, en minä häntä tuomitse. En ole tullut tuomitsemaan maailmaa, vaan pelastamaan sen.

48. Jos joku torjuu minut eikä ota sanojani vastaan, hänellä on kyllä tuomarinsa: se sana, jonka olen puhunut, tuomitsee hänet viimeisenä päivänä.

49. En minä ole puhunut omissa nimissäni. Isä, joka on minut lähettänyt, on määrännyt, mitä minun tulee puhua ja julistaa,

50. ja minä tiedän, että hänen käskynsä antaa ikuisen elämän. Kun puhun, puhun siis niin kuin Isä on minun käskenyt puhua.»

Lue täydellisestä luku Johannes 12