Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Ilmestyskirja 19:2-13 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

2. Oikeat ja vanhurskaat ovat hänen tuomionsa.Hän on tuominnut suuren porton,joka turmeli maailman iljetyksillään,hän on kostanut portolle palvelijoidensa veren.

3. Taas kuului ääni:– Halleluja!Porton roviosta nousee savuaina ja ikuisesti.

4. Kaksikymmentäneljä vanhinta ja ne neljä olentoa heittäytyivät kasvoilleen Jumalan eteen ja osoittivat kunnioitustaan hänelle, joka istuu valtaistuimella. He sanoivat:– Aamen. Halleluja!

5. Ja valtaistuimelta kuului ääni:– Ylistäkää meidän Jumalaamme,kaikki te hänen palvelijansa,te, jotka häntä pelkäätte,pienet ja suuret!

6. Sitten kuulin äänen, joka oli kuin suuren kansanjoukon kohinaa, kuin suurten vesien pauhua ja voimakasta ukkosen jylinää. Se lausui:– Halleluja!Herra, meidän Jumalamme, Kaikkivaltias,on ottanut kuninkuuden.

7. Iloitkaamme ja riemuitkaamme,antakaamme hänelle kunnia!Nyt on tullut Karitsan häiden aika.Hänen morsiamensa on valmiina,

8. hänen ylleen on puettu hääpuku,hohtavan valkea pellavapuku.Se pellavapuku tarkoittaa pyhien vanhurskaita tekoja.

9. Enkeli sanoi minulle: »Kirjoita: Autuaita ne, jotka on kutsuttu Karitsan hääaterialle.» Ja hän jatkoi: »Nämä ovat tosia Jumalan sanoja.»

10. Minä heittäydyin hänen jalkoihinsa kumartaakseni häntä, mutta hän sanoi: »Älä tee niin! Minä olen vain Jumalan palvelija, niin kuin sinä ja veljesi, jotka olette Jeesuksen todistajia. Jumalaa sinun tulee kumartaa!»Jeesuksen todistajissa on profetoimisen Henki.

11. Minä näin taivaan avoinna: näin valkoisen hevosen ja sen selässä miehen. Hän on uskollinen ja totuudellinen, hän tuomitsee ja taistelee vanhurskaasti.

12. Hänen silmänsä olivat kuin tulen liekit, hänellä oli päässään monta kruunua, ja häneen oli kirjoitettu nimi, jota ei tunne kukaan muu kuin hän itse.

13. Hänellä oli pukunaan vereen kastettu viitta, ja hänen nimensä on Jumalan Sana.

Lue täydellisestä luku Ilmestyskirja 19