Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Hebrealaiskirje 6:15-19 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

15. ja kärsivällisesti odotettuaan Abraham sai, mitä hänelle oli luvattu.

16. Ihmiset vannovat jonkun itseään suuremman nimeen. Vala merkitsee heille asian vahvistusta, se lopettaa kaikki vastaväitteet.

17. Siksi myös Jumala vannoi lupauksensa takeeksi vielä valan. Hän tahtoi tällä erityisellä tavalla osoittaa niille, joita lupaus koskee, että hänen päätöksensä ei muutu.

18. Noilla kahdella järkähtämättömällä sanallaan, joissa hän, Jumala, ei voi valehdella, hän tahtoi rohkaista meitä, hänen turviinsa paenneita, ja kannustaa pitämään kiinni toivosta, joka on edessämme.

19. Se toivo on elämämme ankkuri, luja ja varma. Se ulottuu väliverhon tuolle puolen.

Lue täydellisestä luku Hebrealaiskirje 6