Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Hebrealaiskirje 2:8-16 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

8. panit kaiken hänen valtansa alle.Jumala siis antoi ihmisen valtaan kaiken, hän ei jättänyt mitään tälle alistamatta. Vielä tosin emme voi havaita, että kaikki olisi hänen vallassaan.

9. Sen kuitenkin näemme, että tuo »lyhyeksi aikaa enkeleitä alemmaksi asetettu», Jeesus, on kuoleman tuskat kärsittyään »seppelöity kirkkaudella ja kunnialla». Armollisen Jumalan tahto näet oli, että Jeesuksen oli kärsittävä kuolema jokaisen ihmisen puolesta.

10. Hän, joka on kaiken luoja ja perusta, tahtoi tuoda paljon lapsia kirkkauteen, ja siksi hänen tuli tehdä heidän pelastajansa ja perilleviejänsä kärsimysten kautta täydelliseksi.

11. Pyhittäjällä ja pyhitettävillä on kaikilla sama isä; siksi ei pyhittäjä häpeäkään kutsua näitä veljikseen:

12. – Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni,ylistän sinua seurakunnan keskellä.

13. Hän sanoo myös:– Minä turvaan Herraan,ja edelleen:– Tässä me olemme,minä ja lapset, jotka Jumala minulle antoi.

14. Nämä lapset ovat ihmisiä, lihaa ja verta, ja siksi hänkin tuli ihmiseksi, heidän kaltaisekseen. Siten hän kykeni kuolemallaan riistämään vallan kuoleman valtiaalta, Saatanalta,

15. ja päästämään vapaiksi kaikki, jotka kuoleman pelosta olivat koko ikänsä olleet orjina.

16. Hän ei siis ota suojelukseensa enkeleitä – hän ottaa suojelukseensa Abrahamin suvun.

Lue täydellisestä luku Hebrealaiskirje 2