Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Hebrealaiskirje 1:4-11 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

4. Näin hänestä on tullut enkeleitä suurempi, yhtä lailla kuin hänen saamansa nimi on enkelien nimiä ylhäisempi.

5. Ei Jumala ole yhdellekään enkelille milloinkaan sanonut:– Sinä olet minun Poikani,tänä päivänä minä sinut synnytin.Ei myöskään näin:– Minä olen oleva hänen Isänsä,ja hän on oleva minun Poikani.

6. Kun Jumala jälleen tuo Esikoisensa maailmaan, hän sanoo:– Kaikki Jumalan enkelit kumartakoot häntä.

7. Enkeleistä hän sanoo näin:– Hän tekee enkelinsä tuuliksi,palvelijansa tulenliekeiksi.

8. Mutta Pojastaan hän sanoo:– Jumala, sinun valtaistuimesi pysyyajasta aikaan,ja sinun kuninkaanvaltikkasion oikeudenmukaisuuden valtikka.

9. Sinä rakastit oikeuttaja vihasit vääryyttä.Sen tähden Jumala, sinun Jumalasi,on voidellut sinut riemun öljyllä,sinut, ei kumppaneitasi.

10. Ja myös näin:– Sinä, Herra, laskit alussa maan perustukset,sinun kättesi työtä ovat taivaat.

11. Ne katoavat, mutta sinä pysyt.Ne kaikki kuluvat kuin vaate,

Lue täydellisestä luku Hebrealaiskirje 1