Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Galatalaiskirje 3:7-18 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

7. Tietäkää siis, että todellisia Abrahamin jälkeläisiä ovat ne, joilla on usko.

8. Pyhät kirjoitukset tiesivät jo edeltäpäin, että Jumala tekee vanhurskaiksi kansat, kun ne uskovat. Jumala näet ilmoitti edeltäpäin Abrahamille hyvän sanoman: sinun kanssasi saavat kaikki kansat siunauksen.

9. Näin ne, joilla on usko, saavat siunauksen yhdessä Abrahamin kanssa, joka uskoi.

10. Ne taas, jotka luottavat lain noudattamiseen, ovat kirouksen alaisia. Onhan kirjoitettu: »Kirottu on jokainen, joka ei tee kaikkea, mitä lain kirja käskee.»

11. On selvää, ettei kukaan tule Jumalan silmissä vanhurskaaksi lakia noudattamalla, sillä »uskosta vanhurskas saa elää».

12. Mutta laki ei rakenna mitään uskon varaan, vaan: »Joka tekee mitä laki vaatii, saa siitä elämän.»

13. Kristus on lunastanut meidät vapaiksi lain kirouksesta tulemalla itse kirotuksi meidän sijastamme, niin kuin on kirjoitettu: »Kirottu on jokainen, joka on ripustettu paaluun.»

14. Näin tapahtui, jotta kaikki muutkin kansat Kristuksen Jeesuksen yhteydessä saisivat Abrahamille luvatun siunauksen ja me häneen uskovina saisimme luvatun Hengen.

15. Veljet, otan esimerkin tavallisesta elämästä. Ihmisenkään laatimaa vahvistettua testamenttia ei kukaan voi tehdä mitättömäksi, eikä siihen voi lisätä mitään.

16. Nyt on lupaukset annettu Abrahamille ja hänen jälkeläiselleen. – Tässä kohdassa ei sanota »jälkeläisille», mikä tarkoittaisi monia, vaan siinä puhutaan yhdestä: »sinun jälkeläisellesi», ja tämä on Kristus. –

17. Tarkoitan sitä, että neljäsataakolmekymmentä vuotta myöhempi laki ei voi kumota Jumalan aikoinaan vahvistamaa testamenttia ja tehdä hänen lupaustaan tyhjäksi.

18. Jos perinnön saaminen perustuisi lakiin, se ei enää perustuisikaan lupaukseen. Jumala on kuitenkin juuri lupauksellaan lahjoittanut perinnön Abrahamille.

Lue täydellisestä luku Galatalaiskirje 3