Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

2. Korittolaiskirje 6:9-15 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

9. Meitä kohdellaan tuntemattomina, mutta me olemme liiankin tunnettuja. Olemme lähellä kuolemaa mutta silti elossa, pahoinpideltyjä mutta yhä hengissä,

10. murheellisia mutta aina iloisia. Olemme köyhiä, mutta teemme monia rikkaiksi; meillä ei ole mitään, mutta omistamme kaiken.

11. Me puhumme teille avoimesti, korinttilaiset, sydämemme on avara,

12. siinä on teille tilaa. Sen sijaan teidän sydämenne on ahdas.

13. Antakaa vastalahja – puhun kuin lapsilleni – avartukaa tekin!

14. Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on keskenään oikeudella ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä?

15. Voivatko Kristus ja Beliar olla yhtä mieltä? Mikä voi liittää uskovan sellaiseen, joka ei usko?

Lue täydellisestä luku 2. Korittolaiskirje 6