Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

2. Korittolaiskirje 6:7-13 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

7. totuuden sana ja Jumalan voima. Aseinamme ovat vanhurskauden miekka ja kilpi.

8. Meitä kunnioitetaan ja halveksitaan, meitä panetellaan ja kiitellään. Meitä pidetään villitsijöinä, mutta me puhumme totta.

9. Meitä kohdellaan tuntemattomina, mutta me olemme liiankin tunnettuja. Olemme lähellä kuolemaa mutta silti elossa, pahoinpideltyjä mutta yhä hengissä,

10. murheellisia mutta aina iloisia. Olemme köyhiä, mutta teemme monia rikkaiksi; meillä ei ole mitään, mutta omistamme kaiken.

11. Me puhumme teille avoimesti, korinttilaiset, sydämemme on avara,

12. siinä on teille tilaa. Sen sijaan teidän sydämenne on ahdas.

13. Antakaa vastalahja – puhun kuin lapsilleni – avartukaa tekin!

Lue täydellisestä luku 2. Korittolaiskirje 6