Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

1. Korittolaiskirje 10:18-30 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

18. Ajatelkaa Israelin kansaa! Eivätkö papit, jotka syövät uhrilihaa, joudu läheiseen yhteyteen alttarin kanssa?

19. Mitä tällä tarkoitan? En sitä, että epäjumalille uhrattu liha sinänsä olisi jotakin tai että epäjumalat olisivat jotakin todellista.

20. Tarkoitan sitä, että epäjumalien palvelijat uhraavat pahoille hengille eivätkä Jumalalle, enkä halua teidän joutuvan yhteyteen pahojen henkien kanssa.

21. Te ette voi juoda sekä Herran maljasta että pahojen henkien maljasta, ette voi olla osallisina sekä Herran pöytään että pahojen henkien pöytään.

22. Emme kai halua herättää Herran kiivautta? Olemmeko muka häntä vahvempia?

23. »Kaikki on luvallista» – mutta kaikki ei ole hyödyksi. »Kaikki on luvallista» – mutta kaikki ei ole rakentavaa.

24. Kenenkään ei pidä etsiä omaa etuaan vaan toisen parasta.

25. Syökää kaikkea, mitä lihakaupoissa on tarjolla, tekemättä kysymyksiä omantunnonsyistä.

26. »Herran on maa ja kaikki mitä siinä on.»

27. Jos joku, joka ei usko, kutsuu teidät luokseen ja te otatte kutsun vastaan, älkää omantunnonsyistä kyselkö, vaan syökää kaikkea mitä teille tarjotaan.

28. Mutta jos joku sanoo teille: »Tämä on uhrilihaa», jättäkää se syömättä hänen vuokseen, omantunnon takia.

29. En tarkoita teidän omaatuntoanne vaan tuon toisen. Miksi antaisin toisen ihmisen omantunnon määrätä omaa vapauttani?

30. Jos minä kiitän Jumalaa ruoastani, miksi minua moitittaisiin siitä, mistä itse kiitän?

Lue täydellisestä luku 1. Korittolaiskirje 10