Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Valitusvirret 3:2-15 Kirkkoraamattu 1933-38 (KINB38)

2. Minut hän on johdattanut ja kuljettanutpimeyteen eikä valkeuteen.

3. Juuri minua vastaan hän kääntää kätensä,yhäti, kaiken päivää.

4. Hän on kalvanut minun lihani ja nahkani,musertanut minun luuni.

5. Hän on rakentanut varustukset minua vastaanja piirittänyt minut myrkyllä ja vaivalla.

6. Hän on pannut minut asumaan pimeydessäniinkuin ikiaikojen kuolleet.

7. Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni,niin etten pääse ulos,on pannut minut raskaisiin vaskikahleisiin.

8. Vaikka minä huudan ja parun,hän vaientaa minun rukoukseni.

9. Hakatuista kivistä hän on tehnytminun teilleni muurin,on mutkistanut minun polkuni.

10. Vaaniva karhu on hän minulle,piilossa väijyvä leijona.

11. Hän on vienyt harhaan minun tienija repinyt minut kappaleiksi,hän on minut autioksi tehnyt.

12. Hän on jännittänyt jousensaja asettanut minut nuoltensa maalitauluksi.

13. Hän on ampunut munuaisiininuolet, viinensä lapset.

14. Minä olen joutunut koko kansani nauruksi,heidän jokapäiväiseksi pilkkalauluksensa.

15. Hän on ravinnut minua katkeruudella,juottanut minua koiruoholla.

Lue täydellisestä luku Valitusvirret 3