8. Herra oli päättänyt turmellatytär Siionin muurit:hän jännitti mittanuoran,ei pidättänyt kättänsä hävittämästä,saattoi murheeseen varustukset ja muurit;ne yhdessä nääntyvät.
9. Sen portit ovat vajonneet maahan,hän poisti ja särki sen salvat.Sen kuningas ja ruhtinaat ovat pakanain seassa;lakia ei ole,eivätkä sen profeetat saa näkyjä Herralta.
10. Maassa istuvat äänetitytär Siionin vanhimmat.He ovat heittäneet tomua päänsä päälle,vyöttäytyneet säkkeihin;maata kohden ovat painaneet päänsäJerusalemin neitsyet.
11. Minun silmäni ovat itkusta hiuenneet,minun sisukseni kuohuvat,minun maksani on maahan vuodatettutyttären, minun kansani, sortumisen tähden.Sillä lapset ja imeväiset nääntyvätkaupungin kaduilla.
12. He sanovat äideillensä:"Missä on leipää ja viiniä?"kun he nääntyvät niinkuin kaatuneetkaupungin kaduilla,heittävät henkensääitiensä syliin.
13. Minkä sinulle mainitsisin, mihin vertaisin sinua,tytär Jerusalem?Minkä asettaisin rinnallesi lohduttaakseni sinua,neitsyt, tytär Siion?Sillä suuri niinkuin meri on sinun sortumisesi;kuka voi sinut parantaa?
14. Profeettasi ovat sinulle nähneetpetollisia, äiteliä näkyjä.Eivät he ole paljastaneet sinun syntiäsi,niin että olisivat kääntäneet sinun kohtalosi,vaan ovat nähneet sinullepetollisia, eksyttäväisiä ennustuksia.
15. Sinulle paukuttavat kämmeniänsäkaikki ohikulkijat,he viheltävät ja nyökyttävät ilkkuen päätänsätytär Jerusalemille:"Tämäkö on kaupunki, jota sanottiinkauneuden täydellisyydeksi, kaiken maan ihastukseksi?"
16. Suu ammollaan sinua vastaanovat kaikki sinun vihamiehesi.He viheltävät, kiristelevät hampaitaanja sanovat: "Me olemme sen hävittäneet.Tämä on juuri se päivä, jota olemme toivoneet;se on meille tullut, olemme sen nähneet."
17. Herra on tehnyt, mitä oli aikonut.Hän on täyttänyt sanansa,sen, mitä oli päättänyt muinaisista päivistä asti:hän on repinyt alas säälimättä,on antanut vihamiesten iloita sinustaja kohottanut sinun vihollistesi sarven.
18. Heidän sydämensä huutaa Herran puoleen.Sinä, tytär Siionin muuri,anna kyyneltesi virtana vuotaayötä päivää!Älä suo itsellesi lepoa,älköön silmäteräsi ummistuko.
19. Nouse, kohota valitushuuto yöllä,kun alkavat yövartiot.Anna sydämesi vuotaa kuin vesiHerran kasvojen edessä.Kohota kätesi häntä kohdenpienten lastesi elämän puolesta,kun ne nääntyvät nälkäänkaikkien katujen kulmissa.
20. Katso, Herra, ja tarkkaa,ketä olet antanut tämän kohdata:pitäisikö vaimojen syödä oma hedelmänsä,vaalimansa pienet lapset;pitäisikö Herran pyhäkössä tapettamanpapit ja profeetat?
21. Maassa, kaduilla, makaanuorta ja vanhaa;minun neitsyeni ja nuorukaiseniovat kaatuneet miekkaan.Sinä olet surmannut vihasi päivänä,olet teurastanut säälimättä.
22. Sinä kutsuit kuin juhlapäivän viettoonminun peljättäjäni joka taholta;eikä jäänyt Herran vihan päivänäpelastunutta, ei pakoonpäässyttä.Jotka minä olin vaalinut ja isoiksi saanut,ne minun vihamieheni lopetti.