1. Kuinka istuukaan yksinänsätuo väkirikas kaupunki!Kuinka onkaan lesken kaltaiseksi tullut se,joka oli suuri kansakuntien joukossa!Ruhtinatar maakuntien joukossaon tullut työveron alaiseksi.
2. Se katkerasti itkee yössä,ja sillä on kyyneleet poskillansa.Ei ole sillä lohduttajaakaikkien sen rakastajain seassa.Uskottomia ovat sille olleet kaikki sen ystävät,ovat sille vihamiehiksi tulleet.
3. Juuda on siirtynyt maastansakurjuutta ja työn kovuutta pakoon.Se istuu pakanakansain seassaeikä lepoa löydä.Kaikki sen vainoojat saavuttivat sen,kun se oli ahdistuksien keskellä.
4. Siionin tiet surevat,sillä juhlilletulijoita ei ole.Kaikki sen portit ovat autioina,sen papit huokailevat,sen neitsyet ovat murheissaan,ja sillä itsellään on katkera mieli.
5. Sen viholliset ovat voitolle päässeet,sen vihamiehet menestyvät.Sillä Herra on saattanut sen murheelliseksisen rikkomusten paljouden tähden.Sen pienet lapset ovat menneet vankeuteenvihollisen vieminä.
6. Mennyt on tytär Siioniltakaikki hänen kauneutensa.Hänen ruhtinaansa ovat kuin peurat,jotka eivät laidunta löydä;he kulkivat voimattominavainoojan edessä.
7. Jerusalem muisteleekurjuutensa päivinä ja kodittomuudessaankaikkea kallisarvoista, mitä sillä olimuinaisista päivistä asti.Kun sen kansa sortui vihollisen käsiineikä sillä ollut auttajaa,katsoivat viholliset sitäja nauroivat sen turmiota.
8. Jerusalem on raskaasti syntiä tehnyt,sentähden se on saastaksi tullut.Kaikki, jotka sitä kunnioittivat, halveksivat sitä nyt,kun ovat nähneet sen alastomuuden.Itsekin se huokaaja kääntyy poispäin.
9. Sen tahrat ovat sen liepeissä.Se ei ajatellut, mikä sille tuleva oli,ja niin se sortui hämmästyttävästi.Ei ole sillä lohduttajaa.Katso, Herra, minun kurjuuttani,sillä vihamies ylvästelee.
10. Vihollinen levitti kätensäkaikkia sen kalleuksia kohti.Niin, sen täytyi nähdä,kuinka pakanat tunkeutuivat sen pyhäkköön,ne, jotka sinä olit kieltänyttulemasta sinun seurakuntaasi.
11. Kaikki sen kansa huokaa etsiessänsä leipää:he antavat, mitä heillä kallista on, ruuasta,saadakseen nälkänsä tyydytetyksi.Katso, Herra, ja näe,kuinka halveksittu minä olen.
12. Eikö tämä koske teihin, kaikki ohikulkijat?Katsokaa ja nähkää:onko kipua, minun kipuni vertaista,joka on minun kannettavakseni pantu,jolla Herra on murehduttanut minutvihansa hehkun päivänä?
13. Hän lähetti tulen korkeudesta minun luihinija kuritti niitä.Hän viritti verkon minun jalkainivaralle,hän pani minut peräytymään,hän teki minut autioksi,ainiaan sairaaksi.
14. Hänen kätensä sitoi minun rikosteni ikeen:ne kiedottiin yhteen,tulivat minun niskalleni;hän saattoi horjumaan minun voimani.Herra antoi minut niiden käsiin,joita minä en voi vastustaa.
15. Herra hylkäsi kaikki minun urhoni,joita minun keskuudessani oli;hän kutsui kokoon juhlan minua vastaanmurskatakseen minun nuorukaiseni.Herra polki viinikuurnanneitsyelle, tytär Juudalle.
16. Näitä minä itken,minun silmäni, silmäni vuotaa vettä;sillä kaukana on minusta lohduttaja,joka virvoittaisi minun sieluani.Hävitetyt ovat minun lapseni,sillä vihamies on väkevä.
17. Siion levittää käsiänsä:ei ole hänellä lohduttajaa.Herra on nostattanut Jaakobia vastaansen viholliset joka taholta;Jerusalem on tullut saastaksiheidän keskellänsä.
18. Vanhurskas on hän, Herra;sillä hänen käskyänsä vastaanminä olen niskoitellut.Kuulkaa, te kansat kaikki,ja katsokaa minun kipuani:minun neitsyeni ja nuorukaiseniovat vankeuteen menneet.
19. Minä kutsuin rakastajiani:ne pettivät minut.Minun pappini ja vanhimpaniovat kuolleet kaupungissa,kun he etsivät ruokaatyydyttääkseen nälkäänsä.
20. Katso, Herra, kuinka ahdistettu minä olen,minun sisukseni kuohuvat,sydämeni vääntyy rinnassani,sillä minä olen ollut ylen uppiniskainen.Ulkona on miekka minulta riistänyt lapset,sisällä rutto.
21. He ovat kuulleet, kuinka minä huokailen.Ei ole minulla lohduttajaa.Kaikki minun vihamieheniovat kuulleet minun onnettomuuteni;he iloitsevat, kun sinä olet tämän tehnyt:sinä olet antanut tulla sen päivän,jonka olit ilmoittanut.Mutta käyköön heidän samoin kuin minun.
22. Tulkoon kaikki heidän pahuutensasinun kasvojesi eteen,ja pane heille kannettavaksi se,minkä olet minulle pannutkaikkien minun rikoksieni tähden.Sillä monet ovat minun huokaukseni,ja minun sydämeni on sairas.