26. Hän ojensi kätensä ottamaan vaarnaa,oikean kätensä työvasaraa;ja hän iski Siiseraa, löi murskaksi hänen päänsä,musersi ja lävisti hänen ohimonsa.
27. Hänen jalkainsa juureen hän vaipui,kaatui, jäi siihen,hänen jalkainsa juureen hän vaipui, kaatui;jäi kuolleena makaamaan siihen, mihin vaipui.
28. Siiseran äiti katselee ikkunastaja huutaa ristikon läpi:'Miksi viipyvät hänen sotavaununsa tulemasta?Miksi ovat hänen valjakkonsa askeleet niin hitaat?'
29. Viisain hänen ruhtinattaristaan vastaa hänelle,ja hän kertaa itselleen hänen sanansa:
30. 'Varmaankin he ovat saaneet saalistaja jakavat sitä:tytön, kaksikin mieheen,kirjavaa kangasta saaliiksi Siiseralle,kirjavaa kangasta, kirjaeltua vaatetta saaliiksi,kaksi kirjaeltua, kirjavaa huiviasaatujen saalisten kaulaan'.
31. Niin häviävät kaikki sinun vihollisesi, Herra.Mutta ne, jotka häntä rakastavat,ovat niinkuin aurinko,kun se nousee voimassansa."Ja maassa oli rauha neljäkymmentä vuotta.