3. Hopealle sulatin, kullalle uuni,mutta sydämet koettelee Herra.
4. Paha kuuntelee häijyjä huulia,petollisuus kuulee pahoja kieliä.
5. Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa;joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
6. Vanhusten kruunu ovat lastenlapset,ja isät ovat lasten kunnia.
7. Ei sovi houkalle ylevä puhe,saati sitten ruhtinaalle valhe.
8. Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi:mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
9. Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa;mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
10. Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseenkuin sata lyöntiä tyhmään.
11. Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija,mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
12. Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset,mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
13. Joka hyvän pahalla palkitsee,sen kodista ei onnettomuus väisty.
14. Alottaa tora on päästää vedet valloilleen;herkeä, ennenkuin riita syttyy.
15. Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijäovat kumpikin Herralle kauhistus.
16. Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä?Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
17. Ystävä rakastaa ainiaanja veli syntyy varaksi hädässä.
18. Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi,joka menee toista takaamaan.
19. Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa;joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
20. Väärämielinen ei onnea löydä,ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.