12. Sen keskellä on turmio,sorto ja petos ei väisty sen torilta.
13. Sillä ei minua herjaa vihollinen —sen minä kestäisin —eikä minua vastaan ylvästele minun vihamieheni —hänen edestään minä voisin lymytä;
14. vaan sinä, minun vertaiseni,sinä, minun ystäväni ja uskottuni,
15. jonka kanssa me elimme suloisessa sovussa,yhdessä vaelsimme Jumalan huoneeseenjuhlakansan kohinassa!
16. Karatkoon kuolema heidän kimppuunsa,menkööt he elävältä alas tuonelaan,sillä heidän asunnoissansa ja sydämissänsävallitsee sula pahuus.
17. Mutta minä huudan Jumalaa,ja Herra pelastaa minut.
18. Illoin, aamuin ja keskipäivälläminä valitan ja huokaan,ja hän kuulee minun ääneni.
19. Hän päästää minun sieluni heistä rauhaan,etteivät he minua saavuta;sillä paljon on niitä, jotka ovat minua vastaan.
20. Jumala kuulee sen ja vastaa heille,hän, joka hallitsee hamasta muinaisuudesta. Sela.Sillä he eivät muuta mieltänsäeivätkä pelkää Jumalaa.
21. Tuo mies käy käsiksi niihin,jotka hänen kanssaan rauhassa elävät,hän rikkoo liittonsa.
22. Hänen suunsa on voita sulavampi,mutta hänellä on sota mielessä;hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat,mutta ovat kuin paljastetut miekat.
23. Heitä murheesi Herran huomaan,hän pitää sinusta huolen,ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua.
24. Mutta heidät sinä, Jumala, syöksettuonelan syvyyteen;murhamiehet ja petturit eivät pääse puoleen ikäänsä.Mutta minä turvaan sinuun.