Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Psalmit 139:9-24 Kirkkoraamattu 1933-38 (KINB38)

9. Jos minä kohoaisin aamuruskon siivilläja asettuisin asumaan meren ääriin,

10. sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi,sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.

11. Ja jos minä sanoisin: "Peittäköön minut pimeys,ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi",

12. niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä:yö valaisisi niinkuin päivä,pimeys olisi niinkuin valkeus.

13. Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni,sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa.

14. Minä kiitän sinua siitä,että olen tehty ylen ihmeellisesti;ihmeelliset ovat sinun tekosi,sen minun sieluni kyllä tietää.

15. Minun luuni eivät olleet sinulta salatut,kun minut salassa valmistettiin,kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä.

16. Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani.Minun päiväni olivat määrätytja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi,ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.

17. Mutta kuinka kalliit ovat minullesinun ajatuksesi, Jumala,kuinka suuri on niitten luku!

18. Jos minä tahtoisin ne lukea,olisi niitä enemmän kuin hiekan jyväsiä. —Minä herään ja olen vielä sinun tykönäsi.

19. Jumala, jospa sinä surmaisit jumalattomat!Ja te murhamiehet, väistykää minusta pois!

20. Sillä he puhuvat sinusta petollisestija lausuvat turhaan sinun nimesi —nuo sinun vihollisesi.

21. Herra, enkö minä vihaisi niitä,jotka sinua vihaavat,enkö inhoaisi niitä,jotka sinua vastustavat?

22. Kaikella vihalla minä heitä vihaan,he ovat minun omia vihollisiani.

23. Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni,koettele minua ja tunne minun ajatukseni.

24. Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä,niin johdata minut iankaikkiselle tielle.

Lue täydellisestä luku Psalmit 139