Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Psalmit 139:9-17 Kirkkoraamattu 1933-38 (KINB38)

9. Jos minä kohoaisin aamuruskon siivilläja asettuisin asumaan meren ääriin,

10. sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi,sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.

11. Ja jos minä sanoisin: "Peittäköön minut pimeys,ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi",

12. niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä:yö valaisisi niinkuin päivä,pimeys olisi niinkuin valkeus.

13. Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni,sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa.

14. Minä kiitän sinua siitä,että olen tehty ylen ihmeellisesti;ihmeelliset ovat sinun tekosi,sen minun sieluni kyllä tietää.

15. Minun luuni eivät olleet sinulta salatut,kun minut salassa valmistettiin,kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä.

16. Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani.Minun päiväni olivat määrätytja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi,ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.

17. Mutta kuinka kalliit ovat minullesinun ajatuksesi, Jumala,kuinka suuri on niitten luku!

Lue täydellisestä luku Psalmit 139