7. Mutta minä panen toivoni Herraan,odotan pelastukseni Jumalaa:minun Jumalani on minua kuuleva.
8. Älkää iloitko, minun viholliseni, minusta:jos minä olen langennut, niin minä nousen;jos istun pimeydessä, on Herra minun valkeuteni.
9. Minä tahdon kantaa Herran vihaa,sillä minä olen tehnyt syntiä häntä vastaan,siihen asti että hän minun asiani toimittaaja hankkii minulle oikeuden.Hän tuo minut valkeuteen,minä saan nähdä hänen vanhurskautensa.
10. Minun viholliseni saavat nähdä sen,ja häpeä on peittävä heidät,jotka sanovat minulle:"Missä on Herra, sinun Jumalasi?"Minun silmäni saavat ilokseen katsoa heitä:silloin he joutuvat tallattaviksi kuin katujen loka.
11. Tulee päivä, jolloin sinun muurisi rakennetaan;sinä päivänä on raja oleva kaukana:
12. sinä päivänä tullaan sinun tykösiAssurista ja Egyptin kaupungeista,kaikkialta, Egyptistä aina Eufrat-virtaan,merestä mereen, vuoresta vuoreen.
13. Ja maa tulee autioksi asukkaittensa tähden,heidän töittensä hedelmäin takia.
14. Kaitse kansaasi sauvallasi, perintölaumaasi,joka erillänsä asuu metsässä, keskellä Karmelia.Käykööt he laitumella Baasanissa ja Gileadissaniinkuin ikiaikoina ennen. —
15. "Niinkuin sinun lähtösi päivinä Egyptin maastaminä annan hänen nähdä ihmeitä". —
16. Sen näkevät pakanakansatja saavat häpeän kaikesta väkevyydestänsä.He panevat käden suullensa,heidän korvansa menevät lumpeen.