6. Sillä onnettomuus ei kasva tomusta,eikä vaiva verso maasta,
7. vaan ihminen syntyy vaivaan,ja kipinät, liekin lapset, lentävät korkealle.
8. Mutta minä ainakin etsisin Jumalaaja asettaisin asiani Jumalan eteen,
9. hänen, joka tekee suuria, tutkimattomia tekoja,ihmeitä ilman määrää,
10. joka antaa sateen maan päälleja lähettää vettä vainioille,
11. että hän korottaisi alhaisetja surevaiset kohoaisivat onneen.
12. Hän tekee kavalain hankkeet tyhjiksi,niin ettei mikään menesty heidän kättensä alla,
13. hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa;ovelain juonet raukeavat:
14. päivällä he joutuvat pimeäänja hapuilevat keskipäivällä niinkuin yöllä.
15. Mutta köyhän hän pelastaaheidän suunsa miekasta,auttaa väkevän kädestä.
16. Ja niin on vaivaisella toivo,mutta vääryyden täytyy sulkea suunsa.
17. Katso, autuas se ihminen, jota Jumala rankaisee!Älä siis pidä halpana Kaikkivaltiaan kuritusta.
18. Sillä hän haavoittaa, ja hän sitoo;lyö murskaksi, mutta hänen kätensä myös parantavat.
19. Kuudesta hädästä hän sinut pelastaa,ja seitsemässä ei onnettomuus sinua kohtaa.
20. Nälänhädässä hän vapahtaa sinut kuolemastaja sodassa miekan terästä.