9. (6) sen, jolle minä annoin aavikon asunnoksija suola-aron asuinsijaksi?
10. (7) Se nauraa kaupungin kohinalle,ajajan huutoa se ei kuule;
11. (8) se tähystelee vuorilta laiduntansaja etsii kaikkea vihantaa.
12. (9) Taipuuko villihärkä sinua palvelemaan,ja yöpyykö se sinun seimesi ääreen?
13. (10) Voitko ohjaksilla pakottaa villihärän vaolle,tahi äestääkö se laaksonpohjia sinua seuraten?
14. (11) Voitko siihen luottaa,siksi että sen voima on suuri,voitko jättää sen haltuun työsi hedelmät?
15. (12) Voitko uskoa, että se palajaaja kokoaa viljasi sinun puimatantereellesi?
16. (13) Kamelikurjen siipi lepattaa iloisesti,mutta asuuko sen sulissa ja höyhenissähaikaran hellyys?
17. (14) Se jättää munansa maahan,hiekalle helteen haudottaviksi.
18. (15) Ei se ajattele, että jalka voi ne särkeäja metsän eläimet polkea ne rikki.
19. (16) Se on tyly poikasilleen,niinkuin ne eivät olisikaan sen omia;hukkaan menee sen vaiva,mutta ei se sitä pelkää.
20. (17) Sillä Jumala on jättänyt sen viisautta vailleja tehnyt sen ymmärryksestä osattomaksi.
21. (18) Kun se kiitää ilmaa piesten,nauraa se hevoselle ja ratsumiehelle.
22. (19) Sinäkö annat hevoselle voiman,puetat sen kaulan liehuvalla harjalla?
23. (20) Sinäkö panet sen hyppimään kuin heinäsirkan?Sen uljas korskunta on peljättävä.