Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Job 39:22-34 Kirkkoraamattu 1933-38 (KINB38)

22. (19) Sinäkö annat hevoselle voiman,puetat sen kaulan liehuvalla harjalla?

23. (20) Sinäkö panet sen hyppimään kuin heinäsirkan?Sen uljas korskunta on peljättävä.

24. (21) Se kuopii lakeutta ja iloitsee,lähtee voimalla asevarustuksia vastaan.

25. (22) Se nauraa pelolle, ei säikyeikä väisty miekan edestä.

26. (23) Sen yllä kalisee viini,välkähtää keihäs ja peitsi.

27. (24) Käy jyrinä ja jytinä,kun se laukaten taivalta ahmii;ei mikään sitä pidätä sotatorvenpauhatessa.

28. (25) Milloin ikinä sotatorvi soi, hirnuu se: iihaha!Jo kaukaa se vainuaa taistelun,päälliköiden jylisevän äänen ja sotahuudon.

29. (26) Sinunko ymmärryksesi voimastajalohaukka kohoaa korkealle,levittää siipensä kohti etelää?

30. (27) Tahi sinunko käskystäsi kotka lentää ylhäälleja tekee pesänsä korkeuteen?

31. (28) Kalliolla se asuu ja yöpyy,kallion kärjellä, vuorilinnassaan.

32. (29) Sieltä se tähystelee saalista;kauas katsovat sen silmät.

33. (30) Sen poikaset särpivät verta,ja missä on kaatuneita, siellä on sekin."

34. (40:1) Niin Herra vastasi Jobille ja sanoi:

Lue täydellisestä luku Job 39