Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Job 31:19-38 Kirkkoraamattu 1933-38 (KINB38)

19. Jos minä näin menehtyväisen vaatteetonnaja köyhän verhoa vailla,

20. jos hänen lanteensa eivät minua siunanneeteikä hän saanut lämmitellä minunkaritsaini villoilla,

21. jos minä puin nyrkkiä orvolle,kun näin puoltani pidettävän portissa,

22. niin irtautukoon olkapääni hartiastani,ja murtukoon käsivarteni sijoiltansa.

23. Sillä silloin olisi minun peljättäväturmiota Jumalalta,enkä kestäisi hänen valtasuuruutensa edessä.

24. Jos minä panin uskallukseni kultaanja sanoin hienolle kullalle: 'Sinä olet minun turvani',

25. jos iloitsin siitä, että rikkauteni oli suurija että käteni oli saanut paljon hankituksi,

26. jos katsellessani aurinkoa, kuinka se loisti,ja kuuta, joka ylhänä vaelsi,

27. sydämeni antautui salaa vieteltäväksija käteni niille suudelmia heitti,

28. niin olisi sekin raskaasti rangaistava rikos,sillä minä olisin kieltänyt korkeuden Jumalan.

29. Olenko iloinnut vihamieheni vahingosta,riemusta hykähtänyt,kun häntä onnettomuus kohtasi?

30. En ole sallinut suuni syntiä tehdä,kiroten vaatia hänen henkeänsä.

31. Eikö täydy minun talonväkeni myöntää,että kukin on saanut lihaa yllin kyllin?

32. Muukalaisen ei tarvinnut yötä ulkona viettää;minä pidin oveni auki tielle päin.

33. Olenko ihmisten tavoin peitellyt rikkomuksiani,kätkenyt poveeni pahat tekoni,

34. säikkyen suurta joukkoaja kaiken heimon ylenkatsetta peljäten,niin että pysyin hiljaa, ovestani ulkonematta?

35. Oi, jospa joku kuuntelisi minua!Katso, tuossa on puumerkkini!Kaikkivaltias vastatkoon minulle!Jospa saisin riitapuoleni kirjoittamaan syytekirjan!

36. Totisesti, olkapäälläni sitä kantaisin,sitoisin sen päähäni seppeleeksi.

37. Tekisin hänelle tilin kaikista askeleistanija astuisin hänen eteensä niinkuin ruhtinas.

38. Jos peltoni huusi minua vastaanja sen vaot kaikki itkivät,

Lue täydellisestä luku Job 31