Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Jesaja 66:1-8 Kirkkoraamattu 1933-38 (KINB38)

1. Näin sanoo Herra:Taivas on minun valtaistuimeni,ja maa on minun jalkojeni astinlauta.Mikä olisi huone, jonka te minulle rakentaisitte,mikä paikka olisi minun leposijani?

2. Minun käteni on kaikki nämä tehnyt,ja niin ovat kaikki nämä syntyneet,sanoo Herra.Mutta minä katson sen puoleen, joka on nöyrä,jolla on särjetty henkija arka tunto minun sanani edessä.

3. Joka teurastaa härän,mutta myös tappaa miehen,joka uhraa lampaan,mutta myös taittaa koiralta niskan,joka uhraa ruokauhrin,mutta myös sian verta,joka polttaa suitsuketta,mutta myös ylistää epäjumalaa:nämä ovat valinneet omat tiensä.Ja niinkuin heidän sielunsa on mielistynytheidän iljetyksiinsä,

4. niin minäkin valitsen heidän vaivaamisensaja annan heille tulla sen, mitä he pelkäävät,koska ei kukaan vastannut, kun minä kutsuin,koska he eivät kuulleet, kun minä puhuin,vaan tekivät sitä, mikä on pahaa minun silmissäni,ja valitsivat sen, mikä ei ole minulle otollista.

5. Kuulkaa Herran sana,te, jotka olette aralla tunnolla hänen sanansa edessä:Teidän veljenne, jotka vihaavat teitäja työntävät teidät luotaan minun nimeni tähden,sanovat: "Osoittakoon Herra kunniansa,että me näemme teidän ilonne!"Mutta he joutuvat häpeään.

6. Metelin ääni kaupungista!Ääni temppelistä!Herran ääni: hän maksaa palkan vihollisillensa!

7. Ennenkuin Siion kipuja tuntee,hän synnyttää;ennenkuin hänelle tuskat tulevat,hän saa poikalapsen.

8. Kuka on sellaista kuullut,kuka senkaltaista nähnyt?Syntyykö maa yhden päivän kivulla,tahi synnytetäänkö kansa yhdellä haavaa?Siionhan tunsi kipujaja samalla jo synnytti lapsensa.

Lue täydellisestä luku Jesaja 66