16. Ja minä olen pannut sanani sinun suuhusi,minä olen kätkenyt sinut käteni varjoon,pystyttääkseni taivaan ja perustaakseni maanja sanoakseni Siionille: "Sinä olet minun kansani".
17. Heräjä, heräjä, nouse, Jerusalem,sinä joka olet juonut Herran kädestähänen vihansa maljan,joka olet päihdyttävän pikarin juonut,tyhjäksi särpinyt.
18. Ei kukaan kaikista lapsista,jotka hän oli synnyttänyt,ollut häntä taluttamassa;ei kukaan kaikista lapsista,jotka hän oli kasvattanut,hänen käteensä tarttunut.
19. Nämä kohtasivat sinua kaksittain —kuka sinua surkuttelee —tuho ja turmio, nälkä ja miekka;millä voin sinua lohduttaa?
20. Tajuttomina makasivat sinun poikasijoka kadun kulmassa,niinkuin antiloopit pyydyshaudassa,täynnä Herran vihaa, sinun Jumalasi nuhtelua.
21. Sentähden kuule tätä, sinä poloinen,joka olet juopunut, vaikka et viinistä:
22. Näin sanoo sinun Herrasi,Herra sinun Jumalasi,joka ajaa kansansa asian:Katso, minä otan sinun kädestäsipäihdyttävän maljan, vihani pikarin;ei tarvitse sinun siitä enää juoda.