11. Niin Herran vapahdetut palajavatja tulevat Siioniin riemuiten,päänsä päällä iankaikkinen ilo.Riemu ja ilo saavuttavat heidät,mutta murhe ja huokaus pakenevat.
12. Minä, minä olen teidän lohduttajanne;mikä olet sinä,että pelkäät ihmistä, joka on kuolevainen,ihmislasta, jonka käy niinkuin ruohon,
13. ja unhotat Herran, joka on sinut tehnyt,joka on levittänyt taivaan ja perustanut maan,ja vapiset alati, kaiket päivät, sortajan vihaa,kun hän tähtää tuhotaksensa?Mutta missä on sortajan viha?
14. Pian päästetään kumaraan koukistunutvapaaksi kahleistaan:ei hän kuole, ei kuoppaan jää,eikä häneltä leipä puutu.
15. Minä olen Herra, sinun Jumalasi,joka liikutan meren, niin että sen aallot pauhaavat,jonka nimi on Herra Sebaot.
16. Ja minä olen pannut sanani sinun suuhusi,minä olen kätkenyt sinut käteni varjoon,pystyttääkseni taivaan ja perustaakseni maanja sanoakseni Siionille: "Sinä olet minun kansani".
17. Heräjä, heräjä, nouse, Jerusalem,sinä joka olet juonut Herran kädestähänen vihansa maljan,joka olet päihdyttävän pikarin juonut,tyhjäksi särpinyt.
18. Ei kukaan kaikista lapsista,jotka hän oli synnyttänyt,ollut häntä taluttamassa;ei kukaan kaikista lapsista,jotka hän oli kasvattanut,hänen käteensä tarttunut.
19. Nämä kohtasivat sinua kaksittain —kuka sinua surkuttelee —tuho ja turmio, nälkä ja miekka;millä voin sinua lohduttaa?
20. Tajuttomina makasivat sinun poikasijoka kadun kulmassa,niinkuin antiloopit pyydyshaudassa,täynnä Herran vihaa, sinun Jumalasi nuhtelua.
21. Sentähden kuule tätä, sinä poloinen,joka olet juopunut, vaikka et viinistä:
22. Näin sanoo sinun Herrasi,Herra sinun Jumalasi,joka ajaa kansansa asian:Katso, minä otan sinun kädestäsipäihdyttävän maljan, vihani pikarin;ei tarvitse sinun siitä enää juoda.
23. Ja minä panen sen sinun vaivaajaisi käteen,jotka sinulle sanoivat:"Lankea maahan, kulkeaksemme sinun päällitsesi";ja sinä panit selkäsi maaksija kaduksi kulkijoille.