1. Vaietkaa minun edessäni, te merensaaret.Kansat verestäkööt voimansa,astukoot esiin ja puhukoot sitten;käykäämme oikeutta keskenämme.
2. Kuka herätti päivänkoiton maasta hänet,jota vanhurskaus seuraa joka askeleella?Kuka antaa kansat hänen valtaansa,kukistaa kuninkaat hänen jalkoihinsa?Kuka muuttaa heidän miekkansa tomuksi,heidän jousensa lentäviksi oljenkorsiksi?
3. Hän ajaa heitä takaa,samoaa vammatonna polkua,hänen jalkainsa ennen kulkematonta.
4. Kuka on tämän tehnyt ja toimittanut?Hän, joka alusta asti kutsuu sukupolvet esiin:minä, Herra, joka olen ensimmäinenja viimeisten luona vielä sama.
5. Merensaaret näkivät sen ja peljästyivät,maan ääret vapisivat.He lähestyivät, he tulivat,
6. he auttoivat toinen toistaanja sanoivat toisillensa: "Ole luja!"
7. Valaja rohkaisee kultaseppää,levyn vasaroitsija alasimen iskijää;hän sanoo juotoksesta: "Se on hyvä",ja vahvistaa sen nauloilla, niin ettei se horju.