4. Kaikki taivaan joukot menehtyvät,taivas kääritään kokoon niinkuin kirja,ja kaikki sen joukot varisevat alas,niinkuin lehdet varisevat viinipuusta,niinkuin viikunapuusta raakaleet.
5. Sillä minun miekkani taivaassaon juopunut vimmaan;katso, se iskee alas Edomiin,tuomioksi kansalle, jonka minä olen vihkinyt tuhoon.
6. Herran miekka on verta täynnä,rasvaa tiukkuva,karitsain ja kauristen verta,oinasten munuaisrasvaa.Sillä Herralla on uhri Bosrassa,suuri teurastus Edomin maassa.
7. Villihärkiä kaatuu yhteen joukkoon,mullikoita härkien mukana.Heidän maansa juopuu verestä,ja heidän multansa tiukkuu rasvaa.
8. Sillä Herralla on koston päivä,maksun vuosi Siionin asian puolesta.
9. Edomin purot muuttuvat pieksija sen multa tulikiveksi;sen maa tulee palavaksi pieksi.
10. Ei sammu se yöllä eikä päivällä,iäti nousee siitä savu;se on oleva raunioina polvesta polveen,ei kulje siellä kukaan, iankaikkisesta iankaikkiseen.
11. Sen perivät pelikaanit ja tuonenkurjet,kissapöllöt ja kaarneet asuvat siellä;ja hän vetää sen ylitse autiuden mittanuoranja tyhjyyden luotilangan.
12. Ei ole siellä enää ylimyksiähuutamassa ketään kuninkaaksi,kaikki sen ruhtinaat ovat poissa.
13. Ja sen palatsit kasvavat orjantappuroita,sen linnat polttiaisia ja ohdakkeita;siitä tulee aavikkosutten asunto,kamelikurkien tyyssija.
14. Siellä erämaan ulvojat ja ulisijat yhtyvät,metsänpeikot toisiansa tapaavat.Siellä yksin öinen syöjätär saa rauhanja löytää lepopaikan.