10. Ei sammu se yöllä eikä päivällä,iäti nousee siitä savu;se on oleva raunioina polvesta polveen,ei kulje siellä kukaan, iankaikkisesta iankaikkiseen.
11. Sen perivät pelikaanit ja tuonenkurjet,kissapöllöt ja kaarneet asuvat siellä;ja hän vetää sen ylitse autiuden mittanuoranja tyhjyyden luotilangan.
12. Ei ole siellä enää ylimyksiähuutamassa ketään kuninkaaksi,kaikki sen ruhtinaat ovat poissa.
13. Ja sen palatsit kasvavat orjantappuroita,sen linnat polttiaisia ja ohdakkeita;siitä tulee aavikkosutten asunto,kamelikurkien tyyssija.
14. Siellä erämaan ulvojat ja ulisijat yhtyvät,metsänpeikot toisiansa tapaavat.Siellä yksin öinen syöjätär saa rauhanja löytää lepopaikan.
15. Siellä nuolikäärme pesii ja laskee munansa,kuorii ne ja kiertyy kerälle pimentoonsa.Sinne haarahaukatkin kokoontuvat yhteen.
16. Etsikää Herran kirjasta ja lukekaa:ei yhtäkään näistä ole puuttuva,ei yksikään toistansa kaipaava. —"Sillä minun suuni on niin käskenyt." —Hänen henkensä on ne yhteen koonnut.
17. Hän on heittänyt arpaa niitten kesken,ja hänen kätensä on sen niille mittanuoralla jakanut;ne perivät sen ikiajoiksi,asuvat siellä polvesta polveen.