22. Silloin sinä havaitset saastaiseksi veistettyjen jumalankuviesi hopeapäällystyksen ja valettujen jumalankuviesi kultakuoren; sinä viskaat ne pois kuin inhotuksen, sinä sanot niille: "Ulos!"
23. Niin hän antaa sateen sinun siemenellesi, jonka maahan kylvät, ja maan sadosta leivän, joka on oleva mehevä ja lihava, ja sinun karjasi on sinä päivänä käyvä laajalla laitumella.
24. Härät ja aasinvarsat, jotka peltotyötä tekevät, syövät suolaista rehuviljaa, joka on viskattu hangolla ja viskimellä.
25. Ja kaikilla korkeilla vuorilla ja kaikilla ylhäisillä kukkuloilla on oleva puroja, vesivirtoja, suuren surmaamisen päivänä, tornien sortuessa.
26. Ja kuun valo on oleva kuin auringon valo, ja auringon valo on oleva seitsenkertainen, oleva niinkuin seitsemän päivän valo, sinä päivänä, jona Herra sitoo kansansa vammat ja parantaa siihen isketyt haavat.
27. Katso, Herran nimi tulee kaukaa,hänen vihansa leimuaa, ja sankka savu tupruaa;hänen huulensa ovat täynnä hirmuisuutta,ja hänen kielensä on kuin kuluttava tuli.
28. Hänen hengityksensä on kuin virta, joka tulviija ulottuu kaulaan asti;se seuloo kansakuntia turmion seulassaja panee eksyttäväiset suitset kansojen suupieliin.
29. Silloin te veisaatteniinkuin yöllä, kun pyhä juhla alkaa,ja sydämenne riemuitseeniinkuin sen, joka huilujen soidessa astuuvaeltaen Herran vuorelle,Israelin kallion tykö.
30. Herra antaa kuulla äänensä voimanja nähdä käsivartensa laskeutuvan alasvihan tuimuudessa ja kuluttavan tulen liekissä,pilvenpurkuna, rankkasateena ja raekivinä.