4. sinä virität tämän pilkkalaulun Baabelin kuninkaasta ja sanot:"Kuinka on käskijästä tullut loppu,tullut loppu ahdistuksesta!
5. Herra on murtanut jumalattomain sauvan,valtiaitten vitsan,
6. joka kiukussa löi kansoja,löi lakkaamatta,joka vihassa vallitsi kansakuntia,vainosi säälimättä.
7. Kaikki maa on saanut levon ja rauhan,he puhkeavat riemuun.
8. Kypressitkin sinusta iloa pitävätsekä Libanonin setrit:'Sinun maata mentyäsiei nouse kukaan meitä hakkaamaan'.
9. Tuonela tuolla alhaalla liikkuu sinun tähtesi,ottaaksensa sinut vastaan, kun tulet.Se herättää haamut sinun tähtesi,kaikki maan johtomiehet,nostattaa valtaistuimiltansakaikki kansojen kuninkaat.
10. Kaikki he lausuvat ja sanovat sinulle:'Myös sinä olet riutunut niinkuin mekin,olet tullut meidän kaltaiseksemme'.
11. Alas tuonelaan on vaipunut sinun komeutesi,sinun harppujesi helinä;sinun allasi ovat vuoteena madot,toukat ovat peittonasi.
12. Kuinka olet taivaalta pudonnut,sinä kointähti, aamuruskon poika!Kuinka olet maahan syösty,sinä kansojen kukistaja!
13. Sinä sanoit sydämessäsi:'Minä nousen taivaaseen,korkeammalle Jumalan tähtiäminä istuimeni korotanja istun ilmestysvuorelle,pohjimmaiseen Pohjolaan.
14. Minä nousen pilvien kukkuloille,teen itseni Korkeimman vertaiseksi.'
15. Mutta sinut heitettiin alas tuonelaan,pohjimmaiseen hautaan.
16. Jotka sinut näkevät,ne katsovat pitkään,tarkastavat sinua:'Onko tämä se mies, joka järisytti maan,järkytti valtakunnat,
17. joka teki maanpiirin erämaaksija hävitti sen kaupungit,joka ei päästänyt vankejansa kotiin?'
18. Kansojen kuninkaat kaikki lepäävät kunniassa,kukin kammiossansa.
19. Mutta sinä olet kaukana haudastasi,poisviskattuna niinkuin hylkyvesa,olet peittynyt surmattujen, miekalla lävistettyjen,kiviseen kuoppaan suistuneitten alle,olet kuin tallattu raato.