1. Sillä Herra armahtaa Jaakobia ja valitsee vielä Israelin ja sijoittaa heidät heidän omaan maahansa; muukalaiset liittyvät heihin ja yhtyvät Jaakobin heimoon.
2. Kansat ottavat heidät ja tuovat heidät heidän kotiinsa, ja Israelin heimo saa heidät Herran maassa omiksensa, orjiksi ja orjattariksi, ja he vangitsevat vangitsijansa ja vallitsevat käskijöitänsä.
3. Ja sinä päivänä, jona Herra päästää sinut rauhaan vaivastasi, tuskastasi ja siitä kovasta työstä, jota sinulla teetettiin,
4. sinä virität tämän pilkkalaulun Baabelin kuninkaasta ja sanot:"Kuinka on käskijästä tullut loppu,tullut loppu ahdistuksesta!
5. Herra on murtanut jumalattomain sauvan,valtiaitten vitsan,
6. joka kiukussa löi kansoja,löi lakkaamatta,joka vihassa vallitsi kansakuntia,vainosi säälimättä.
7. Kaikki maa on saanut levon ja rauhan,he puhkeavat riemuun.
8. Kypressitkin sinusta iloa pitävätsekä Libanonin setrit:'Sinun maata mentyäsiei nouse kukaan meitä hakkaamaan'.
9. Tuonela tuolla alhaalla liikkuu sinun tähtesi,ottaaksensa sinut vastaan, kun tulet.Se herättää haamut sinun tähtesi,kaikki maan johtomiehet,nostattaa valtaistuimiltansakaikki kansojen kuninkaat.
10. Kaikki he lausuvat ja sanovat sinulle:'Myös sinä olet riutunut niinkuin mekin,olet tullut meidän kaltaiseksemme'.
11. Alas tuonelaan on vaipunut sinun komeutesi,sinun harppujesi helinä;sinun allasi ovat vuoteena madot,toukat ovat peittonasi.
12. Kuinka olet taivaalta pudonnut,sinä kointähti, aamuruskon poika!Kuinka olet maahan syösty,sinä kansojen kukistaja!