1. Jesajan, Aamoksen pojan, näky, jonka hän näki Juudasta ja Jerusalemista Ussian, Jootamin, Aahaan ja Hiskian, Juudan kuningasten, päivinä.
2. Kuulkaa, taivaat, ota korviisi, maa,sillä Herra puhuu:Minä kasvatin lapsia, sain heidät suuriksi,mutta he luopuivat minusta.
3. Härkä tuntee omistajansaja aasi isäntänsä seimen;mutta Israel ei tunne,minun kansani ei ymmärrä.
4. Voi syntistä sukua, raskaasti rikkonutta kansaa,pahantekijäin siementä, kelvottomia lapsia!He ovat hyljänneet Herran,pitäneet Israelin Pyhää pilkkanansa,he ovat kääntyneet pois.
5. Mihin pitäisi teitä vielä lyödä,kun yhä jatkatte luopumustanne?Koko pää on kipeä, koko sydän sairas.
6. Kantapäästä kiireeseen astiei ole tervettä paikkaa,ainoastaan haavoja, mustelmia ja vereksiä lyömiä,joita ei ole puserrettu, ei sidottueikä öljyllä pehmitetty.
7. Teidän maanne on autiona,teidän kaupunkinne ovat tulella poltetut;teidän peltojanne syövät muukalaiset silmäinne edessä;ne ovat autioinaniinkuin ainakin muukalaisten hävittämät.
8. Jäljellä on tytär Siion yksinänsäniinkuin maja viinitarhassa,niinkuin lehvämaja kurkkumaassa,niinkuin saarrettu kaupunki.
9. Ellei Herra Sebaot olisi jättänyt meistä jäännöstä,olisi meidän käynyt pian kuin Sodoman,olisimme tulleet Gomorran kaltaisiksi.
10. Kuulkaa Herran sana,te Sodoman päämiehet,ota korviisi meidän Jumalamme opetus,sinä Gomorran kansa.
11. Mitä ovat minulle teidän paljot teurasuhrinne?sanoo Herra.Minä olen kyllästynyt oinas-polttouhreihinja juottovasikkain rasvaan.Mullikkain, karitsain ja kauristen vereenminä en mielisty.
12. Kun te tulette minun kasvojeni eteen,kuka sitä teiltä vaatii —minun esikartanoitteni tallaamista?
13. Älkää enää tuoko minulle turhaa ruokauhria;suitsutus on minulle kauhistus.En kärsi uuttakuuta enkä sapattia,en kokouksen kuuluttamista,en vääryyttä ynnä juhlakokousta.
14. Minun sieluni vihaa teidän uusiakuitanneja juhla-aikojanne;ne ovat käyneet minulle kuormaksi,jota kantamaan olen väsynyt.