Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Jeremia 9:1-11 Kirkkoraamattu 1933-38 (KINB38)

1. (8:23) Oi, jospa minun pääni olisi silkkaa vettäja minun silmäni kyynellähde,niin minä itkisin päivät ja yöttyttären, minun kansani, kaatuneita!

2. (9:1) Oi, jospa minulla olisi erämaassamatkamiehen yömaja,niin minä jättäisin kansanija vaeltaisin pois heidän luotaan!Sillä he ovat kaikki avionrikkojia,ovat uskottomain joukkio.

3. (2) He jännittävät valheeseen kielensä jousen,eivätkä käytä totuuteen valtaansa maassa;sillä he menevät pahuudesta pahuuteen,mutta minua he eivät tunne, sanoo Herra.

4. (3) Varokaa kukin lähimmäistänne,älkää yhteenkään veljeen luottako;sillä jokainen veli viekkaasti pettääja jokainen lähimmäinen liikkuu panettelijana.

5. (4) He pettävät toinen toisensaeivätkä puhu totta;he ovat totuttaneet kielensä puhumaan valhetta,ovat tehneet vääryyttä väsyksiin asti.

6. (5) Sinä asut keskellä vilppiä;vilpillisyydessään he eivät tahdo tuntea minua,sanoo Herra.

7. (6) Sentähden, näin sanoo Herra Sebaot:Katso, minä sulatan heidät ja koettelen heitä;sillä mitä muuta minä voisin tehdätyttären, minun kansani, tähden?

8. (7) Tappava nuoli on heidän kielensä,vilppiä se puhuu;suullaan he puhuvat rauhaa lähimmäisensä kanssa,mutta sydämessään he juoniansa punovat.

9. (8) Enkö minä näistä tällaisista rankaisisi heitä,sanoo Herra,eikö minun sieluni kostaisi tämänkaltaiselle kansalle?

10. (9) Vuorten tähden minä puhkean itkuunja valitukseen,erämaan laitumien tähden minä viritän itkuvirren.Sillä ne ovat poltetut,ei kukaan siellä kulje,eivätkä ne kuule karjan ääntä;paenneet ovat taivaan linnut ja eläimet,ovat menneet pois.

11. (10) Ja minä teen Jerusalemin kiviroukkioksi,aavikkosutten asunnoksi,ja Juudan kaupungit minä teenautioiksi, asujattomiksi.

Lue täydellisestä luku Jeremia 9