20. Mitä on minulle suitsutus, joka tulee Sabasta, ja paras kalmoruoko kaukaisesta maasta? Teidän polttouhrinne eivät ole minulle otolliset, eivätkä teidän teurasuhrinne minulle kelpaa.
21. Sentähden, näin sanoo Herra: Katso, minä asetan tälle kansalle kompastuskiviä, joihin he kompastuvat, isät ja pojat yhdessä, ja naapuri naapurinsa kanssa hukkuu.
22. Näin sanoo Herra:Katso, kansa tulee pohjoisesta maasta,suuri kansa nousee maan perimmäisiltä ääriltä.
23. He käyttävät jousta ja keihästä,ovat julmat ja armahtamattomat.Heidän pauhinansa on kuin pauhaava meri,ja he ratsastavat hevosilla,varustettuina kuin soturi taisteluunsinua vastaan, tytär Siion.
24. Kun kuulemme siitä sanoman,niin meidän kätemme herpoavat;ahdistus valtaa meidät,tuska, niinkuin synnyttäväisen.
25. Älkää menkö vainiolle,älkää vaeltako tiellä,sillä vihollisen miekka —kauhistus on kaikkialla!
26. Tytär, minun kansani! Kääriydy säkkiin,vieriskele tuhassa;pidä itkiäiset, niinkuin ainokaista poikaa itketään,katkerat valittajaiset,sillä äkkiarvaamatta käy kimppuumme hävittäjä.
27. Minä olen asettanut sinut kansani koettelijaksi,suojavarustukseksi,että oppisit tuntemaan ja koettelisitheidän vaelluksensa.
28. Kaikki he ovat pääniskureita,liikkuvat panettelijoina;he ovat vaskea ja rautaa,ovat kelvottomia kaikki tyynni.
29. Palkeet puhkuvat, tulesta lähtee vain lyijyä.Turhaan on sulatettu ja sulatettu:pahat eivät ole erottuneet.
30. Hylkyhopeaksi heitä sanotaan,sillä Herra on heidät hyljännyt.