1. Älä iloitse, Israel, älä riemuitse,niinkuin muut kansat,sillä sinä olet haureudessa luopunut Jumalastasi,olet rakastanut portonpalkkojakaikilla viljan puimatanterilla.
2. Puimatanner ja viinikuurna eivät heitä elätä,rypälemehu hänet pettää.
3. Eivät he saa asua Herran maassa,vaan Efraimin on palattava Egyptiin,ja Assurissa he syövät saastaista.
4. Eivät he vuodata viiniä juomauhriksi Herralle,eivätkä heidän teurasuhrinsa hänelle kelpaa.Ne ovat heille kuin murheen leipä:kaikki, jotka sitä syövät, saastuttavat itsensä;sillä heidän leipänsä tulee heidän omaan nälkäänsä,ei tule se Herran temppeliin.
5. Mitä teette, kun tulee juhla-aika,Herran juhlapäivä?
6. Sillä katso, heidän on mentävä hävitystä pakoon:Egypti heidät kokoaa, Moof heidät hautaa.Orjantappurat valtaavat heidän hopeakalleutensa,ohdakkeita on oleva heidän majoissansa.
7. Rangaistuksen päivät tulevat,koston päivät tulevat,Israel saa tuntea sen.Hulluna on oleva profeetta,mieletönnä hengen miessinun paljojen rikoksiesija paljon vainoamisen tähden.
8. Efraim on väijyjä minun Jumalaani vastaan.Profeetta — hänen kaikilla teillään on pyydystäjän paula,vainoamista on hänen Jumalansa temppelissä.
9. He ovat syvälle vajonneet turmiontekoonniinkuin Gibean päivinä.Hän muistaa heidän rikoksensa,rankaisee heidän syntinsä.
10. Niinkuin rypäleet erämaassaminä löysin Israelin;niinkuin varhaishedelmät viikunapuussa,sen alkurunsaudessa,minä näin teidän isänne.He tulivat Baal-Peoriin,vihkiytyivät häpeäjumalalleja tulivat kauhistaviksi,niinkuin tuo heidän rakastettunsa.
11. Efraim — lintuna lentää pois heidän kunniansa:ei synnyttämistä, ei raskautta, ei sikiämistä enää.