8. Sinun tytärkaupunkisi, jotka ovat mantereella,hän surmaa miekallaja asettaa sinua vastaan saartovarusteet,luo sinua vastaan vallin,nostaa sinua vastaan kilpikatoksen,
9. suuntaa sinun muureihisi murtajansa iskutja kukistaa tornisi rauta-aseillansa.
10. Hänen hevostensa paljous peittää sinut pölyyn.Ratsumiesten, pyöräin ja vaunujen ryskeestäsinun muurisi vapisevat,kun hän hyökkää sisälle sinun porteistasi,niinkuin valloitettuun kaupunkiin hyökätään.
11. Hevostensa kavioilla hän tallaa rikkisinun katusi kaikki,surmaa miekalla sinun kansasi,ja sinun mahtavat patsaasi kaatuvat maahan.
12. He riistävät sinun rikkautesija ryöstävät kauppatavarasi,repivät muurisi maahan ja kukistavat kauniit talosi,ja kivesi, puusi, tomusihe heittävät meren syvyyteen.
13. Minä lakkautan laulujesi helinän,eikä kuulu enää kanneltesi soitto.
14. Minä panen sinut paljaaksi kallioksi,sinusta tulee verkkojen kuivauspaikka,eikä sinua enää rakenneta.Sillä minä, Herra, olen puhunut,sanoo Herra, Herra.
15. Näin sanoo Herra, Herra Tyyrolle:Eivätkö sinun kukistumisesi pauhusta,kun haavoitetut voihkivat,kun surman omat surmataan sinun keskelläsi,saaret vapise?
16. Valtaistuimiltaan astuvat alaskaikki meren ruhtinaat.He heittävät pois viittansaja riisuvat kirjaellut vaatteensa,he pukeutuvat kauhuunja istuvat maahan,värisevät joka hetki,tyrmistyneinä sinun tähtesi.
17. He virittävät sinusta itkuvirrenja sanovat sinulle:'Kuinka olet sinä, joka olit asuttu,hävinnyt meriltä,sinä ylistetty kaupunki,väkevä merellä, sinä ja sinun asukkaasi,jotka levittivät kauhuansakaikkiin siellä asuvaisiin.
18. Nyt värisevät saaretsinun kukistumisesi päivänä,merensaaret kauhistuvat sinun loppuasi.'
19. Sillä näin sanoo Herra, Herra: Kun minä teen sinusta aution kaupungin, niinkuin asumattomat kaupungit ovat, kun minä annan syvyyden käydä sinun ylitsesi ja paljot vedet peittävät sinut,
20. silloin minä syöksen sinut alas hautaanvaipuneitten pariin, ikiaikojen kansan tykö, ja annan sinulle asunnon maan syvyyksissä, niinkuin siellä ovat ikiaikojen rauniot, hautaanvaipuneitten parissa, ettei sinussa asuttaisi; mutta ihanuuden minä annan elävien maahan.
21. Sinut minä panen kauhuksi, sinua ei sitten enää ole; ja jos sinua etsitään, ei sinua enää löydy, hamaan ikiaikoihin asti, sanoo Herra, Herra."