30. Sillä hetkellä se sana toteutui Nebukadnessarissa: hänet ajettiin pois ihmisten seasta, ja hän söi ruohoa niinkuin raavaat, ja hänen ruumiinsa kastui taivaan kasteesta, kunnes hänen hiuksensa kasvoivat pitkiksi kuin kotkan sulat ja hänen kyntensä kuin lintujen kynnet.
31. "Mutta sen ajan kuluttua minä, Nebukadnessar, nostin silmäni taivasta kohti, ja minun järkeni palasi.Ja minä kiitin Korkeinta,minä ylistin ja kunnioitin häntä,joka elää iankaikkisesti,jonka hallitus on iankaikkinen hallitusja jonka valtakunta pysyy suvusta sukuun.
32. Kaikki maan asukkaat ovat tyhjänveroiset;ja hän tekee, niinkuin hän tahtoo,taivaan joukoille ja maan asukkaille,eikä ole sitä, joka pidättää hänen kätensäja sanoo hänelle: 'Mitäs teet?'
33. Siihen aikaan palasi minun järkeni,ja palasi minun valtasuuruuteni ja loistoni,minun valtakuntani kunniaksi.Ja minun hallitusmieheni ja ylimykseni etsivät minut,ja minut pantiin jälleen hallitsemaan valtakuntaani,ja minun valtani lisääntyi ylenpalttisesti.
34. Nyt minä, Nebukadnessar,kiitän, ylistän ja kunnioitantaivaan kuningasta;sillä kaikki hänen työnsä ovat totisetja hänen tiensä oikeat.Ja hän voi nöyryyttää ne,jotka ylpeydessä vaeltavat."