8. Eikö senkaltaisesta maa jo vapiseja kaikki sen asukkaat murehdi?Eikö se nouse kaikkinensa niinkuin Niili,kuohu ja alene niinkuin Egyptin virta?
9. Ja on tapahtuva sinä päivänä,sanoo Herra, Herra,että minä annan auringon laskea sydänpäivälläja teen maan pimeäksi keskellä kirkasta päivää.
10. Minä muutan teidän juhlanne murheeksija kaikki teidän laulunne valitusvirsiksi.Minä panen kaikkien lanteille säkkipuvunja teen kaljuksi jokaisen pään.Ja minä saatan teidät suremaan,niinkuin ainokaista poikaa surraan,ja se päättyy, niinkuin päättyy katkera päivä.
11. Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, Herra,jolloin minä lähetän nälän maahan:en leivän nälkää enkä veden janoa,vaan Herran sanojen kuulemisen nälän.
12. Silloin he hoippuvat merestä mereen,pohjoisesta itään;he samoavat etsien Herran sanaa,mutta eivät löydä.
13. Sinä päivänä nääntyvät janoonkauniit neitsyet ja nuorukaiset,
14. ne, jotka vannovat sen nimeen,joka on Samarian syntivelka, ja sanovat:"Niin totta kuin sinun jumalasi elää, Daan,ja niin totta kuin elävät Beerseban menot!"— He kaatuvat eivätkä enää nouse.