1. "Kuunnelkaa, te taivaat, kun minä puhun,ja kuulkoon maa minun suuni sanat!
2. Sateena pisaroikoon minun opetukseni,kasteena valukoon puheeniniinkuin vihma vihannalle,niinkuin sadekuuro ruohikolle.
3. Sillä minä julistan Herran nimeä;antakaa kunnia meidän Jumalallemme.
4. Hän on kallio; täydelliset ovat hänen tekonsa,sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeat.Uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä,vanhurskas ja vakaa hän on.
5. Heidän menonsa oli paha häntä kohtaan,he eivät olleet hänen lapsiansa, vaan häpeäpilkku —tuo nurja ja kiero sukupolvi!
6. Niinkö sinä maksat Herralle,sinä houkka ja tyhmä kansa?Eikö hän ole sinun isäsi, joka sinut loi?Hän sinut teki ja valmisti.
7. Muistele muinaisia päiviä,ajattele menneiden sukupolvien vuosia.Kysy isältäsi, niin hän sen sinulle ilmoittaa,vanhimmiltasi, niin he sen sinulle sanovat.
8. Kun Korkein jakoi perinnöt kansoille,kun hän erotteli ihmisten lapset,silloin hän määräsi kansojen rajatisraelilaisten luvun mukaan.
9. Sillä Herran kansa on hänen osuutensa,Jaakob on hänen perintöosansa.
10. Erämaasta hän löysi hänet,autiosta, ulvovasta korvesta;hän otti hänet suojaansa ja hoitoonsa,varjeli häntä kuin silmäteräänsä.
11. Niinkuin kotka kiihoittaa pesuettaan lentoonja liitelee poikastensa suojana,niin hän levitti siipensä, otti hänetja kantoi häntä sulillansa.
12. Herra yksin johdatti häntä,eikä hänen kanssansa ollut ketään vierasta jumalaa.
13. Hän kuljetti hänet maan kukkuloiden ylija ruokki häntä pellon antimilla;hän antoi hänen imeä hunajaa kalliostaja öljyä kovasta kivestä.