10. Sinun tuulesi puhalsi, ja meri peitti heidät;he upposivat valtavesiin niinkuin lyijy.
11. Herra, kuka on sinun vertaisesi jumalien joukossa!Kuka on sinun vertaisesi, sinä pyhyydessä jalo;sinä ylistettävissä teoissa peljättävä,sinä ihmeitten tekijä!
12. Sinä ojensit oikean kätesi, maa nielaisi heidät.
13. Mutta armossasi sinä johdatitlunastamaasi kansaa,sinä veit sen voimallasi pyhään asuntoosi.
14. Kansat kuulivat sen ja vapisivat,tuska valtasi Filistean asukkaat.
15. Silloin peljästyivät Edomin ruhtinaat,Mooabin sankarit valtasi vavistus,kaikki Kanaanin asukkaat menehtyivät pelkoon.
16. Kauhu ja väristys valtasi heidät;sinun käsivartesi väkevyyden tähdenhe kävivät mykiksi niinkuin kivi.Niin sinun kansasi, Herra, kulkee perille,kulkee perille se kansa, jonka olet itsellesi hankkinut.
17. Sinä viet heidät perille ja istutat heidätvuorelle, joka on sinun perintöosasi,paikkaan, jonka sinä, Herra, olet asunnoksesi valmistanut,pyhäkköösi, Herra, jonka sinun kätesi ovat tehneet.