luvut

  1. 1
  2. 2
  3. 3
  4. 4
  5. 5
  6. 6
  7. 7
  8. 8
  9. 9
  10. 10
  11. 11
  12. 12
  13. 13

Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Hebrealaiskirje 1 Kirkkoraamattu 1933-38 (KINB38)

Puhuttuaan ennen profeettain kautta Jumala on vihdoin ilmoittanut itsensä Pojassaan, joka on hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva ja joka, toimitettuaan puhdistuksen synneistä, on korotettu yli kaiken 1-4 ja on Vanhan Testamentin todistust

1. Sittenkuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta,

2. on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut

3. ja joka, ollen hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva ja kantaen kaikki voimansa sanalla, on, toimitettuaan puhdistuksen synneistä, istunut Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa,

4. tullen enkeleitä niin paljoa korkeammaksi, kuin hänen perimänsä nimi on jalompi kuin heidän.

5. Sillä kenelle enkeleistä hän koskaan on sanonut:"Sinä olet minun Poikani,tänä päivänä minä sinut synnytin";ja taas:"Minä olen oleva hänen Isänsä,ja hän on oleva minun Poikani"?

6. Ja siitä, kun hän jälleen tuo esikoisensa maailmaan, hän sanoo:"Ja kumartakoot häntäkaikki Jumalan enkelit".

7. Ja enkeleistä hän sanoo:"Hän tekee enkelinsä tuuliksija palvelijansa tulen liekiksi";

8. mutta Pojasta:"Jumala, sinun valtaistuimesi pysyyaina ja iankaikkisesti,ja sinun valtakuntasi valtikkaon oikeuden valtikka.

9. Sinä rakastit vanhurskauttaja vihasit laittomuutta;sentähden on Jumala, sinun Jumalasi,voidellut sinua iloöljyllä,enemmän kuin sinun osaveljiäsi."

10. Ja:"Sinä, Herra, olet alussa maan perustanut,ja taivaat ovat sinun kättesi tekoja;

11. ne katoavat,mutta sinä pysyt,ja ne vanhenevat kaikki niinkuin vaate,

12. ja niinkuin vaipan sinä ne käärit,niinkuin vaatteen, ja ne muuttuvat;mutta sinä olet sama,eivätkä sinun vuotesi lopu".

13. Kenelle enkeleistä hän koskaan on sanonut:"Istu minun oikealle puolelleni,kunnes minä panen sinun vihollisesisinun jalkojesi astinlaudaksi"?

14. Eivätkö he kaikki ole palvelevia henkiä, palvelukseen lähetettyjä niitä varten, jotka saavat autuuden periä?