1. Eikö viisaus huuda, ja toimi julista ääntänsä?
2. Korkialla paikalla seisoo hän, teiden ja kujain vieressä.
3. Porteilla, kaupungin ovilla, joista sisälle käydään, hän huutaa:
4. Te miehet! minä huudan teitä, ja minun ääneni on teidän tykönne, te ihmisten lapset;
5. Ymmärtäkäät te tyhmät viisautta, ja te houkkiot pankaat sydämiinne.
6. Kuulkaat, sillä minä puhun sitä, mikä korkia on, opetan sitä, mikä oikia on.
7. Sillä minun suuni puhuu totuutta, ja minun huuleni vihaa jamalatointa.
8. Kaikki minun puheeni ovat oikiat: ei ole siinä mitään petosta eli vääryyttä.
9. Ne kaikki ovat selkiät niille, jotka niitä ymmärtävät, ja oikiat niille, jotka taidon löytävät.
10. Ottakaat minun kuritukseni ennenkuin hopia, ja pitäkäät korkiampana minun oppini kuin kallein kulta.
11. Sillä viisaus on parempi kuin päärlyt, ja kaikki, mitä ihminen itsellensä toivottaa, ei ole hänen vertaisensa.
12. Minä viisaus asun toimen tykönä, ja minä taidan antaa hyvän neuvon.
13. Se on Herran pelko: vihata pahaa, ylpeyttä, tuimuutta ja pahoja teitä; sentähden vihaan minä petollista suuta.