17. Ylpiät silmät, petollinen kieli, kädet, jotka vuodattavat viatonta verta;
18. Sydän, joka vahingollisia ajattelee, jalat, jotka ovat nopsat pahuuteen juoksemaan;
19. Väärä todistaja, joka valheita tuottaa, ja se, joka saattaa riidan veljesten välille.
20. Poikani, pidä isäs käskyt, ja älä hylkää äitis lakia.
21. Sido ne alati yhteen sydämes päälle, ja ripusta ne kaulaas.
22. Koskas vaellat, niin ne johdattavat sinua; koskas lepäät, niin he varjelevat sinua; koskas heräät, niin he puhuttelevat sinua.
23. Sillä käsky on niinkuin kynttilä, ja laki niinkuin valkeus, ja opin kuritus elämän tie,
24. Ettäs varjeltaisiin pahasta vaimosta, ja muukalaisen makiasta kielestä.
25. Älä himoitse sydämessäs hänen kauneuttansa, ettes vieteltäisi hänen silmäinsä kiillosta.
26. Sillä portto saattaa leivältä pois; mutta aviovaimo saattaa kauniin elämän.
27. Taitaako joku kätkeä tulen poveensa, ettei hänen vaattensa pala?
28. Eli taitaako joku hiilten päällä kävellä, ettei hän jalkojansa polta?
29. Niin sille tapahtuu, joka lähimmäisensä vaimoa lähentelee; ei se pääse rankaisematta, joka häneen ryhtyy.
30. Ei se ole varkaalle niin suuri häpiä, jos hän varastaa henkensä piteeksi, koska nälkä on:
31. Jos hän käsitetään, antaa hän sen seitsemänkertaisesti jälleen, ja kaiken huoneensa saadun;
32. Mutta joka vaimon janssa huoruuteen lankee, se on tyhmä, ja joka sielunsa kadottaa tahtoo, se niin tekee.
33. Rangaistus ja häpiä tulee hänen päällensä, ja hänen häväistyksensä ei pyyhitä pois.
34. Sillä miehen vihalla on kiivaus: ei hän säästä häntä koston päivänä:
35. Ei hän lukua pidä sovittajasta, eikä ota lahjoja, vaikka paljon antaisit.