10. Ettei muukalaiset ravittaisi sinun varastas, ja sinun työs olis toisen huoneessa,
11. Ja sinä viimein huokaisit, koska elämäs ja hyvyytes tuhlannut olet,
12. Ja sanoisit: voi! kuinka minä olen vihannut hyvää neuvoa, ja sydämeni on hyljännyt kurituksen!
13. Ja en kuullut opettajani ääntä, enkä kallistanut korvaani opettajaini puoleen!
14. Minä olen lähes kaikkeen pahuuteen joutunut, kaiken kansan ja seurakunnan keskellä.
15. Juo vettä kaivostas, ja mitä lähteestäs vuotaa.
16. Anna luontolähtees vuotaa ulos, ja vesiojas kujille.
17. Mutta pidä ne yksinäs, ja ei yksikään muukalainen sinun kanssas.
18. Sinun kaivos olkoon siunattu, ja iloitse nuoruutes vaimosta.
19. Se on suloinen niinkuin naaras hirvi, ja otollinen niinkuin metsävuohi: hänen rakkautensa sinua aina ravitkoon; ja iloita itseäs aina hänen rakkaudestansa.