1. Eripurainen etsii mitä hänelle kelpaa, ja sekoittaa itsensä kaikkiin asioihin.
2. Tyhmällä ei ole himo ymmärrykseen, vaan niitä ilmoittamaan, mitkä ovat hänen sydämessänsä.
3. Jumalattoman tullessa tulee ylönkatse, pilkka ja häpiä.
4. Sanat ihmisen suussa ovat niinkuin syvät vedet, ja viisauden lähde on täynnä virtaa.
5. Ei ole hyvä katsoa jumalattomain muotoa, ja sortaa vanhurskasta tuomiossa.
6. Tyhmän huulet saattavat toran, ja hänen suunsa noudattaa haavoja.
7. Tyhmän suu häpäisee itsensä, ja hänen huulensa ovat paula omalle omalle sielulle.
8. Panetteian sanat ovat haavat, ja käyvät läpi sydämen.
9. Joka laiska on työssänsä, hän on sen veli, joka vahinkoa tekee.
10. Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja tulee varjelluksi.
11. Rikkaan tavara on hänelle vahva kaupunki, ja niinkuin korkea muuri hänen mielestänsä.
12. Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi, ja ennenkuin joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman..
13. Joka vastaa ennekuin hän kuulee, se on hänelle hulluudeksi ja häpiäksi.
14. Ihmisen henki pitää ylös hänen heikkoutensa; vaan murheellista henkeä kuka voi kärsiä?
15. Ymmärtäväinen sydän saa viisauden, ja viisasten korva etsii taitoa.
16. Ihmisen lahja tekee hänelle avaran sian, ja saattaa suurten herrain eteen.
17. Jokaisella on ensisti omassa asiassansa oikeus; vaan kuin hänen lähimmäisensä tulee, niin se löydetäään.
18. Arpa asettaa riidan, ja eroitaa voimallisten vaiheella.