9. Parempi on nöyrä, joka omansa katsoo, kuin se, joka tahtoo iso olla, ja kuitenkin puuttuu leipää.
10. Vanhurskas armahtaa juhtaansa, mutta jumalattoman sydän on halutoin.
11. Joka peltonsa viljelee, se saa leipää yltäkylläisesti; vaan joka turhia ajelee takaa, se on tyhmä.
12. Jumalatoin halajaa aina pahaa tehdä, mutta vanhurskaan juuri kantaa hedelmää.
13. Ilkiä käsitetään omissa sanoissansa, vaan vanhurskas pääsee hädästä.
14. Suun hedelmästä tulee paljon hyvää; ja niinkuin kukin käsillänsä tehnyt on, kostetaan hänelle.
15. Tyhmäin mielestä on hänen tiensä otollinen, mutta viisas ottaa neuvon.
16. Tyhmä osoittaa kohta vihansa, vaan joka peittää vääryyden, se on kavala.
17. Joka totuuden puhuu, se vanhurskauden ilmoittaa; mutta joka väärin todistaa, hän pettää.
18. Joka ajattelematta puhuu, hän pistää niinkuin miekalla; vaan viisasten kieli on terveellinen.
19. Totinen suu pysyy vahvana ijankaikkisesti, vain väärä kieli ei pysy kauvan.
20. Jotka pahaa ajattelevat, niiden sydämessä on petos; vaan jotka rauhaa neuvovat, niillä on ilo.
21. Ei vanhurskaalle mitään vaaraa tapahdu; vaan jumalattomat pahuudella täytetään.
22. Petolliset huulet ovat Herralle kauhistus; vaan jotka oikein tekevät, ovat hänelle otolliset.
23. Kavala salaa taitonsa, vaan hulluin sydän ilmoittaa hulluutta.
24. Ahkera käsi saa hallita, vaan laiskan täytyy veronalaiseksi tulla.
25. Sydämellinen murhe kivistelee, vaan lohdullinen sana iloittaa,
26. Vanhurskas on parempi lähimmäistänsä, mutta jumalattoman tie viettelee hänen
27. Ei petollinen asia menesty, mutta ahkera saa hyvän tavaran.