22. Ettei he uskoneet Jumalan päälle, ja ei uskaltaneet hänen apuunsa.
23. Ja hän käski pilviä ylhäältä, ja avasi taivaan ovet,
24. Ja antoi sataa heille mannaa syödäksensä, ja antoi heille taivaan leipää.
25. He söivät väkeväin leipää: hän lähetti heille kyllä ruokaa ravinnoksi.
26. Hän antoi itätuulen puhaltaa taivaan alla, ja väkevyydellänsä kehoitti hän etelätuulen,
27. Ja antoi sataa, niinkuin tomua, lihaa heille, ja lintuja niinkuin santaa meressä,
28. Ja salli langeta keskelle heidän leiriänsä, joka paikassa kuin he asuivat.
29. Niin he söivät ja yltäkyllä ravittiin: ja hän antoi heille heidän himonsa,
30. Kuin ei he vielä lakanneet himoitsemasta, ja ruoka oli vielä heidän suussansa,
31. Tuli Jumalan viha heidän päällensä, ja tappoi jaloimmat heidän seastansa, ja parahimmat Israelissa hän maahan löi.