11. Ja sanovat: mitä Jumalan pitäis heitä kysymän? mitä pitäis korkeimman heistä lukua pitämän?
12. Katso, ne ovat jumalattomat: he ovat onnelliset maailmassa ja rikastuvat.
13. Pitäiskö siis sen turhaan oleman, että minun sydämeni nuhteetoinna elää, ja minä pesen viattomuudessa minun käteni?
14. Ja minä ruoskitaan joka päivä, ja minun rangaistukseni on joka aamu käsissä?
15. Minä olisin lähes niin sanonut kuin hekin; mutta katso, niin minä olisin tuominnut kaikki sinun lapses, jotka ikänänsä olleet ovat.
16. Minä ajattelin sitä tutkia; mutta se oli minulle ylen raskas,
17. Siihenasti kuin minä menin Jumalan pyhään, ja ymmärsin heidän loppunsa.
18. Tosin sinä asetit heitä liukkaalle, ja syöksit heitä pohjaan.
19. Kuinka he niin pian hukkuvat: he hukkuvat ja saavat kauhian lopun.
20. Niinkuin uni, koska joku herää, niinpä sinä, Herra teet heidän kuvansa kaupungissa ylönkatsotuksi.
21. Vaan kuin se karvasteli minun sydämessäni ja pisti minun munaskuitani,
22. Silloin olin minä tyhmä ja en mitään tietänyt: minä olin niinkuin nauta sinun edessäs.
23. Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäs; sillä sinä pidät minun oikiasta kädestäni.