2. Sekä yhteinen kansa että herrat, niin rikkaat kuin köyhät.
3. Minun suuni puhuu viisautta, ja minun sydämeni sanoo ymmärryksen.
4. Minä tahdon kallistaa korvani vertauksiin, ja minun tapaukseni kanteleella soittaa.
5. Miksi minun pitäis pelkäämän pahoina päivinä, kuin minun sortajani vääryys käy minua ympäri?
6. Jotka luottavat tavaroihinsa, ja suuresti kerskaavat paljosta rikkaudestansa.
7. Ei velikään taida ketään lunastaa, eikä Jumalalle ketään sovittaa.
8. Sillä heidän sielunsa lunastus on ylen kallis, niin että se jää tekemättä ijankaikkisesti,
9. Vaikka hän vielä kauvankin eläis ja ei näkisi hautaa.
10. Sillä hänen täytyy nähdä, että viisasten pitää kuoleman, niin myös tyhmän ja taitamattoman pitää hukkuman, ja pitää vieraille tavaransa jättämän.
11. Heidän sydämensä ajatus on, että heidän huoneensa pitää ijankaikkisesti pysymän, ja heidän majansa suvusta sukuun, ja heidän nimensä kuuluisaksi tulemaan maan päällä.
12. Mutta ei ihminen taida pysyä kunniassa, vaan verrataan eläimiin, jotka hukkuvat.
13. Tämä heidän tiensä on sula hulluus; kuitenkin, heidän jälkeentulevaisensa sitä suullansa kiittävät, Sela!